Tieto lisää lumoa – ainakin taiteessa

Miksi väärennös ei tee katsojaan samaa vaikutusta kuin aito taideteos? Ei edes silloin, kun jäljitelmä on huipputaitavasti tehty, kaikissa yksityiskohdissaan alkuperäisen kaltainen? Vastaus piilee kahtaalla: todellisuudessa ja aivoissamme. Paradoksaalista on, että aivomme määrittelevät todellisuuden ja samalla mielihyvämme laadun ja määrän.

Kanadalaissyntyinen, nykyään Yhdysvalloissa Yalen yliopistossa työskentelevä psykologian ja kognitiotieteen professori Paul Bloom piti heinäkuussa Sapling-säätiön TED Talks -sarjassa luennon mielihyvän alkuperästä. Tarina käynnistyy kauhun kuvastolla, natsi-Saksan johtajilla, jotka himoitsivat Vermeerin maalauksia, ja päättyy huumeiden kautta sähkösokkeihin. Jep, tämä proffa tietää, miten yleisö koukutetaan.

Voi kunpa yliopistoni luennoitsijat olisivat olleet tällaisia. Olisin istunut ilomielin vuorokaudet läpeensä auditorion hiostavilla penkeillä ja kuunnellut viisaampiani. Jos sinulla on vartti aikaa, ilahduta itseäsi Bloomin tarinoilla. Lupaan, että katsot sen jälkeen taideteoksia toisin.